...niimpä niin. Me ollaan kyllä Miisan kanssa ihan sitä mieltä, että kyllä nyt parisänkyyn mahtuu muutama sutjakka parsoni, etenki ku toinen on iholla kiinni ja toinen sängyn päädyssä tai tyynyn vieressä. Mutta mitä tekivät Isäntä ja Emäntä, antoivat lähtöpassit makuuhuoneesta. Kuinka törkeää! Tänään ois kolmas yö poissa makuuhuoneesta, oon aina välillä kyllä käyny itkemässä oven takana, koska on niin hirveä ikävä sänkyyn. Ekana yönä kävin repimässä roskiksen nenäliinat ja viimeyönä jätin protestit olohuoneen lattialla. Tämän yön keppostelut on vielä harkinnassa. Toivo kyllä elää, että jompikumpi heltyisi ja päästäisi meidät makkariin.

Nyt me sitte nukutaan olkkarissa meidän pedissä...

Kuinka hienoa on muuten, ettei mun tartte enää pitää housuja, vaan Miisa saa keikistellä niissä. Miisa kyllä sano, että siitä ei oo yhtään kivaa, että agility jää tauolle juoksujen takii...

-NELLI-

ps. Emäntä kirjoitteli meistä jonkun kuvauksen TONNE